Steinerkasvatuksen liitot Englannista, Tanskasta, Norjasta ja Suomesta sekä Crossfields Instituutti Englannista ovat saaneet 420 000 euroa Erasmus-apurahaa lukio-opetuksen 3-vuotiseen kansainväliseen Acknowledging Creative Thinking Skills -kehittämisprojektiin. Projekti perustuu Euroopan komission asiakirjaan Making a European area of lifelong learning a reality: communication from the Commission. Blogissani kerron projektin etenemisestä ja pohdin, mitä tarkoitetaan luovan ajattelun lukiolla.

Steinerpedagogiikkaan yleisesti liittyvät blogitekstit löytyvät myös Steinerpedagogiikka-välilehden takaa.

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Luovan ajattelun lukio ja korkeakouluvalinnat




Nyt en enempää arvioi suunniteltua ylioppilastutkinnon oppiaineiden ranking-listaa saati sitten puolusta yliopistojen rankkoja pääsykokeita. Sen sijaan toistan toukokuussa 2016 esittämän väitteeni siitä,että ylioppilastutkinnolle voisi ajatella vaihtoehtoa. Jos uudistaa pitää, niin uudistetaan sitten lukion pedagogiikkaa. Ja uudistetaan rohkeasti!

Maailma muuttuu. Tämän päivän lukiolaista odottaa työelämässä itseohjautuvuuden oletus. On pakko tarttua toimeen – ihan itse ja oma-aloitteisesti. Sen takia vielä lukiossakin vuorovaikutustaitojen kehittyminen on äärimmäisen tärkeää. Taidot eivät kehity, jos luokan edessä seisoo puhuva pää. Sen sijaan erilaiset pedagogiset sovellukset, esimerkiksi yhteistoiminnallinen, dialoginen ja käänteinen oppiminen, ovat jo hyviksi todettuja menetelmiä. Pedagogiikkaa pitää kehittää, siis sitä, mitä tapahtuu oppitunneilla. Ensin ei kehitetä oppiainesidonnaista päättökoetta. 

Miksi lukion päättötodistuksessa ei voisi arvioida eri elämänalueille ulottuvia taitoja, kuten vaikka vuorovaikutustaitoja, yhteistoimintakykyä, itseohjautuvuutta, vastuullisen päätöksenteon kykyä jne.?
Mitä jos lukion oppiaineina olisivat itsetietoisuus, itseohjautuvuus, sosiaalinen tietoisuus, vuorovaikutustaidot, vastuullinen päätöksenteko ja vastuullinen toiminta? Mitä jos näitä oppiaineita lähestyttäisiin luovan ajattelun taitojen näkökulmasta nykyisiä eri oppiaineita hyödyntäen.

Liian iso muutos?

Mitä tapahtuisi, jos Suomen kaikki lukiolaiset kieltäytyisivät tekemästä ylioppilaskoetta, mikäli ranking-lista toteutuu? Englannissa on jo esimerkkejä siitä, miten vanhemmat boikotoivat koulujen tasokokeita pitämällä lapset kotona niinä päivinä. En usko, että kaikki lukiolaiset opiskelevat vain ja ainoastaan jatko-opintoja varten. Kyllä fiksut opiskelijat ymmärtävät, että yleissivistys on tärkeää.


Luovan ajattelun lukion käyneellä opiskelijalla koko toisen asteen opintopolku ja siitä tuleva todistus tukevat korkeakoulujen arvoja. (Katso esim. HY:n arvot). Arvot eivät ole vain sanoja, ne ovat loppuun asti vietyä toimintaa. Luovan ajattelun lukio -konseptilla haluamme tukea niin opiskelijaa, korkeakoulujen opiskelijavalintaa ja sivistystyötä kuin yhteiskunnan työelämätarpeita. Oppiaineiden listaaminen tärkeysjärjestykseen ja ylioppilaskokeen hienosäädöt tuntuvat näpertelyltä, joka ennen pitkää rapauttaa koko toisen asteen koulutuksen uskottavuuden. 

Englannissa Luovan ajattelun lukio -diplomin käyttöönotosta yhtenä väylänä korkeakouluopintoihin aletaan keskustella yliopistojen kanssa tulevana vuonna pilotointivaiheen myötä. Mielenkiinnolla seuraan tilannetta ja kerron täälläkin, miten keskustelut etenevät. 

Suomessa lukiouudistuksen myllerryksessä korkeakoulut voisivat miettiä paljon enemmän yksilöllisiä väyliä opintoihin. Palvelumuotoilussa on jo tuttua ajatus siitä, että palvelut yksilöllistyvät tulevaisuudessa radikaalisti. Opiskelijan polku korkeakouluopintoihin on myös yhdenlainen palvelu. Tai ainakin sen pitäisi olla.




sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Insinöörin tulevaisuuskuva



Educating for a Creative Future -seminaari aloitti ACTS-projektin kolmannen vaiheen Englannissa. Kansallisten seminaarien sarjan toinen tapahtuma on Helsingissä 23.–24.2.2018. Myöhemmin keväällä on seminaari vielä Norjassa ja kesällä Tanskassa. Tuntuu uskomattoman hienolta olla tässä: kertomassa, että luovan ajattelun lukio -projekti on pilotointia vaille valmis. Pilotointi alkaa keväällä 2018 opettajankoulutuksen alettua. Kädet ristissä toivon, että apuraha-anomuksemme opettajankoulutukseen saa myönteisen vastauksen.  

Educating for a Creative Future -seminaarin mielenkiintoisimman esitelmän piti Fiona Blyth otsikolla The Future Workplace. Insinöörin viesti oli selkeä: Luovuus on lapsi sisällämme, ja se tekee maailmasta meille mielekkään. Luovuus syntyy turvallisessa ilmapiirissä, ja usein pelko estää sen toteutumisen. Jos ihmiset pelkäävät epäonnistumisia, luovuus ei pääse kukoistamaan. 

Työelämässä kaiken on tuettava ihmisen luovuutta, muuten yritykset eivät pääse loistoonsa ja kehity. Työpaikan kantavana voimana tulee olla ihmisen ymmärtäminen kokonaisvaltaisesti henkisenä, fyysisenä, älyllisenä, sosiaalisena ja emotionaalisena yksilönä. Tällöin edellytykset turvalliseen epäonnistumiseen ovat olemassa. Luovuus on olennainen taito maailmassa, jossa tällä hetkellä väestö vanhenee, kaupungistuminen kasvaa, vesivarat vähenevät, väestöliikehdintä on katastrofaalisen suurta, ennakoimattomuus kasvaa – ja johtajiksi valitaan kehityksenvastustajia.

Tulevaisuuden työelämään Fiona Blyth antaa 11 jo rekrytointivaiheessa vaikuttavaa yksilön ominaisuutta. Blyth työskentelee tehdasympäristössä, ja seuraavia taitoja edellytetään kaikilta tehtaan työntekijöiltä riippumatta työntekijän asemasta:

Työntekijältä odotetaan
1. tuntemattoman arvostamista ja ymmärrystä siitä, että vaikka tulevaisuutta ei voi tietää tarkasti, vaihtoehtojen mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, niitä kohti on kuljettava.
2. paradoksien ja monitulkintaisuuden hyväksymistä osaksi omaa työtä.
3. avarakatseisuutta.
4. halua epäonnistua. Epäonnistumiset ovat ”fantastisia oppimiskokemuksia”.
5. erilaisuuden ja moninaisuuden ylistämistä. Omat ennakkoasenteet on pakka haastaa!
6. yhteistyökykyä.
7. hierarkioista luopumista, tasa-arvon toteuttamista.
8. jatkuvaa dialogia.
9. itsearviointitaitoa.
10. sydämen äänen kuuntelua, working from the heart! Näin sanoo insinööri!!!
11. hauskan pitämistä, positiivisuutta ja iloa.

Blythin luottamus ihmiseen tuntui vankkumattomalta: ”Olemme mielettömän hienoja olentoja, jos annamme itsemme olla sitä.” 

Kun yleisö synkisteli nykyistä maailmantilannetta, Blythillä oli antaa kannustavat sanat: ”Nuorisomme alkaa herätä. Tämänhetkinen maailmantilanne on väliaikainen notkahdus, jotta voimme nousta nopeasti ja mennä eteenpäin. Trump ja Brexit ovat meille vain herätys. Tietoisten ihmisten on kannettava muuta ihmiskuntaa eteenpäin. Vielä tulee taistelua, mutta on uskottava siihen, mitä tekee, muuten maailmassa ei tapahdu yhtään mitään.” 

Luovan ajattelun lukio -projekti on tulevaisuusteko. Mitä meidän nuoret onnistuvatkaan tekemään tulevaisuudessa, kun annamme heille mahdollisuuden kehittää luovuuttaan. Ainakin heidät viedään käsistä tulevaisuuden työpaikoilla!



tiistai 17. lokakuuta 2017

Luovan ajattelun lukio - #uusilukio

Kävin kertomassa opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilla, minkälainen on mielestäni #uusilukio.
Vastasin kysymykseen, millaista osaamista lukion tulee tulevaisuudessa tarjota. Lisäksi mietin tärkeimpiä kehittämisen kohtia ja arvioin edellisten vastaajien ajatuksia.

Kokosin vastaukseni myös blogitekstiksi. Suurten sanojen ja laajojen käsitteiden ohella yritän tuoda esiin sen, että vaikka puhun luovasta ajattelun taidosta, ydinosaamisen alueista ja tulevaisuuden taidoista, kerron tässä tekstissä erittäin konkreettisesti toteutettavissa olevasta, lukion toimintakulttuurin muutokseen vaikuttavasta, lukiokonseptista.


Millaista osaamista lukion tulee tulevaisuudessa tarjota?
Tulevaisuuden lukion tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuden tulla omaksi itsekseen. Ihmisessä on valtavan suuri potentiaali tehdä totta, kaunista ja hyvää. Tuon koko potentiaalin valjastaminen onnistuu, kun opiskelijan itsetietoisuus, itseohjautuvuus, sosiaalinen tietoisuus, ihmissuhdetaidot, vastuullinen päätöksenteko ja vastuullinen toiminta kehittyvät. Näiden ydintaitojen kehittymistä tukevat luovan ajattelun taidot. Luovan ajattelun taitoja voi harjoittaa kuin mitä tahansa muitakin taitoja. 

Luovan ajattelun taidot voi jakaa kolmeen eri ryhmään: avoimeen ja vastaanottavaan ajatteluun, kuvalliseen ajatteluun ja soveltavaan ajatteluun. Näiden ryhmien alla on yhteensä kymmenen eri luovan ajattelun taitoa (ks. http://luovanajattelunlukio.blogspot.fi/2017/08/). Erasmus+ -projektin ideoijalta, Elaine Holtilta, ilmestyy talvella 2018 kirja aiheesta. 

Kolmevuotisessa kansainvälisessä Acknowledging Creative Thinking Skills Erasmus+ -projektissamme olemme luoneet kaikkiin luovan ajattelun taitojen harjoittamiseen taitotasoasteikon. Osaamme sanallistaa, mitä tarkoittaa esimerkiksi kontemplatiivinen ajattelu tai kolmiulotteinen ajattelu. Osaamme havainnoida luovaa ajattelua ja tehdä oppimistehtäviä, jotka tukevat kymmentä luovan ajattelun taitoa. Osaamme yhdistää oppiaineiden ja luovan ajattelun taitojen opettamisen. Projektin rinnalla on kehitetty myös opettajankoulutus.

Projekti perustuu Euroopan komission asiakirjaan “Making a European area of lifelong learning a reality: communication from the Commission”. Projektimme johtavana ajatuksena on ollut luoda toimintakulttuurin muutokseen menetelmä, joka auttaa opiskelijaa tuomaan oman formaalin oppimisensa lisäksi näkyväksi myös non-formaali ja informaali oppiminen. Luovan ajattelun taitojen opettamiseen kohdentuva opettajankoulutus (20 ECTS) on hyväksytty Tanskan opetusministeriössä ja Etelä-Tanskan yliopistossa osaksi aineenopettajien maisterinkoulutusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkoaivoriihessä pääsee arvioimaan muiden osallistujien vastauksia.
Vastaukset sai laittaa tärkeysjärjestykseen siten, etttä keskelle tuli sijoittaa tärkein asia. Valitsin tärkeimmiksi taidoiksi itsetuntemuksen, tunnetaidot, luovuuden ja rohkeuden.

On vaikeaa miettiä, mikä edellisten vastaajien näkemyksistä on omasta mielestäni tärkein, mikä korostuu tulevaisuudessa ja mitä pitäisi ensisijaisesti kehittää. Laittaisin kaikki keskelle. 

Monet ympyrän asiat voi toteuttaa tukemalla luovan ajattelun taitojen oppimista. Ei olisi yhtään hullumpaa, jos yleissivistys määrittyisi oppimisen ydintaitojen – itsetietoisuuden, itseohjautuvuuden, sosiaalisen tietoisuuden, ihmissuhdetaitojen, vastuullisen päätöksenteon ja vastuullisen toiminnan – kautta. Ydinosaamisen alueet ovat koko opetussuunnitelman kantavia ajatuksia. Näitä taitoja kehittämällä kehittyvät tulevaisuuden taidot: empaattisuus, demokratia ja kunnioittava luontosuhde. Jos oppimisessa olennaista on itseymmärrys - tai itsetuntemus - on syytä olettaa, että ihmiskäsityskin muotoutuu sen kautta, miten ihminen ymmärtää itseään. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on saattaa opiskelijat ymmärtämään itseään ja sitä kautta ihmistä ja ihmisyyttä. Minulle tämä(kin) on sivistystä.

Mitä itsetuntemus on?
Opetuksen ja kasvatuksen tulisi tukea opiskelijan kasvamista kohti vapautta. Kasvatuksen tärkeys näyttäytyy oikeanlaisten kysymysten esittämisen mahdollistamisena ja siinä, että ihminen osaa jättää asioita myös avoimeksi. Kukaan ei näe asioita perusteellisesti ja kukaan ei näe kaikkea. Esimerkiksi dialogin kautta saavutetaan näkökulmia ja etäisyyttä, laaja horisontti, jolloin ihminen oppii näkemään asiat osana laajaa kokonaisuutta. Myös opiskelijoissa on herätettävä kysymisen taitoa, sillä kysymisen taidon oppiminen kehittää mielikuvitusta ja arviointikykyä, kun taas pelkästään vastauksista oppiminen kehittää lähinnä muistia. Itsenäisen arviointikyvyn kehittäminen on kasvatuksen tärkeä ulottuvuus, ja kun itsenäinen arviointikyky kehittyy, ihminen kasvaa kohti vapautta. Oppiminen on ymmärrettävä dialogina, jota harjoittamalla ihminen harjoittelee vapauden saavuttamista.  Kasvatuksessa ja oppimisessa on kyse tahdosta oppia tuntemaan itseään olemalla yhteydessä muihin ihmisiin. Kun opiskelija oppii tuntemaan itseään, hänen käsityksensä omista vahvuuksista ja potentiaalistaan voi toimia vankkana perustana myös tulevaisuuden työelämäratkaisuissa.
 
Miten rohkeus ja luovuus liittyvät toisiinsa?
Sanat luovuus ja innovaatiot liitetään usein yhteen. Rohkeat uskaltavat kokeilla uutta, mutta uuden kokeilemiseen tarvitaan idea. Ideat voivat syntyä, kun ihminen on luova. Luovaksi pitää oppia, sillä innovaatiot eivät synny itsestään. Moderneilla opetusmenetelmillä ei automaattisesti tueta luovuutta ja viedä oppimista eteenpäin. Pitää ymmärtää, mitä luovuus on, miten sitä voi havainnoida ja millä tavalla sitä voi opettaa. Luovuuden opettamiseen meillä on ratkaisu ja opettajankoulutuskin jo olemassa. Ensimmäinen opiskelijaryhmä aloittaa tammikuussa 2018 koulutuksen nimeltä Philosophy and Practice of Integrative Education (ks. http://luovanajattelunlukio.blogspot.fi/2017/07/).

*************************

#uusilukio-keskustelu käy vilkkaana Facebookin Tulevaisuuden lukio - #uusilukio -ryhmässä. Monet keskustelunavaukset liittyvät huoleen lukion tulevaisuudesta, yleissivistyksen kapenemisesta ja laaja-alaisuuden sanahelinästä. Kaikki esitetyt huolet ovat toki aiheellisia, mutta Erasmus+ -projektin myötä olen kuitenkin alkanut luottaa lukion tulevaisuuteen. Kun opettajat oppivat opettamaan luovuutta - tai pikemminkin luomaan tilanteita, joissa luovuus voi tulla näkyväksi - olemme askeleen lähempänä sellaista maailmaa, joka on maailmalle hyväksi.

Toivon kovasti, että tuleva lukiolaki synnyttää luovan ajattelun opettamista tukevia rakenteita. Allekirjoitan kaikki suuret ajatukset, joita verkkoaivoriihessä on jo sanottu. Väitän, että ACTS-projektimme on jo ottanut toimintakulttuurin muutoksessa aimo harppauksen: Meillä on jo käytännön toimet suunniteltu ja yliopistotasoinen opettajankoulutus alkamassa. Voisiko paremmin olla. Luotan uuteen lukioon.  

*********************************


Lähteitä:

- Grondin, J. 2012. Gadamer’s Experience and Theory of Education: Learning that the Other May
Be Right. Teoksessa P. Fairfield (toim.) Education, Dialogue and Hermeneutics. London: Continuum, 5–20. 
- Wiercinski, A. 2012. Hermeneutic Education to Understanding: Self-Education and the
Willingness to Risk Failure. Teoksessa P. Fairfield (toim.) Education, Dialogue and Hermeneutics. London: Continuum, 107–123.





maanantai 2. lokakuuta 2017

”Kun raha ja ideat kohtaavat”



”Suomi taipuu vähitellen kokeilukulttuuriin”, otsikoi Helsingin Sanomien pääkirjoitus maanantaina 2.10. 
”Eilen sunnuntaina julkistettiin Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun palkinnot. Yli kaksikymmentä suomalaista säätiötä oli sitoutunut antamaan itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi merkittävän rahoituksen nuorten hyvinvointia edistäville ratkaisuille. -- Kilpailu ja sen voittaja ovat hyvä esimerkki uuden luomisesta yhteiskunnasta. Raha ei tulekaan automaattisesti verovaroista vaan tässä tapauksessa yleis­hyödyllisiltä säätiöiltä. Ideat eivät tule ­virallisesta valmistelukoneistosta vaan ­innostuneilta ryhmiltä. -- Kun raha ja ideat kohtaavat, pieni ­kokeilu voi parhaassa tapauksessa kasvaa jopa kansainväliseksi uudistusvoimaksi.”

Vuosisadan rakentajat -kilpailun voittaja sai puolitoista miljoonaa euroa projektinsa jatkokehitykseen. Sillä summalla pyörähtää jo isokin ratas.
 
Haimme saman haastekilpailun kautta rahoitusta myös luovan ajattelun lukio -konseptin suunnitteluun ja toteutukseen. Tällä kertaa rahoitusta ei tullut, mutta seuraava, Sitran Ratkaisu 100 -
haastekilpailu, toi jo uskoa mahdollisuuksiimme. Sitran viimekeväiseen haastekilpailuun saapui 226 hakemusta. ACTS-hakemuksemme sijoittui 23:ksi. Jatkoon pääsi 15. Ei huono, sanoisi porilainen.



Meillä on idea, ja mahtava onkin. Luovan ajattelun jakaminen ymmärrettäväksi kokonaisuuksiksi, eri kerrostumiksi, on nerokasta. Ihmistä ei tarvitse tuomita ei-luovaksi, vaan kasvattajat ja opettajat voivat luovan ajattelun lukio -konseptin avulla oppia näkemään, miten heikkolahjaisimmaltakin vaikuttava teinipoika lukemisen ja kirjoittamisen ongelmineen voi olla äärimmäisen luova avoimessa ja vastaanottavassa tai kuvallisessa ajattelussa. Kuvien ja 3D-mallien kanssa kamppailevalle opiskelijalle voi näyttää, miten eri tavalla hän on luova kaikilla viidellä soveltavan ajattelun alueella. Kympin tytöt saavat täyden tunnustuksen muustakin kuin hyvästä muististaan. Kaikkien osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Niille myös annetaan arvoa.

Meillä on idea. Tarvitsemme rahaa pilotointiin. HS:n päätoimittaja sanoo: ”Kun raha ja ideat kohtaavat, pieni kokeilu voi parhaassa tapauksessa kasvaa jopa kansainväliseksi uudistusvoimaksi.” 

Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailun hakemuksemme arvioitiin vain hieman parhaita hakemuksia heikommaksi:
”Tiimillä on erityisen laajat referenssit. Referenssit ovat hyvin perustellut ratkaisuidean kannalta. Tiimin jäsenten kokemusprofiilit ja referenssit ovat hyvin samanlaiset, eivätkä juurikaan monipuoliset verrattuna parhaaksi arvioituihin hakemuksiin. Tiimillä on erittäin syvää substanssiosaamista aiheesta. Substanssiosaaminen on lisäksi erittäin perusteltua ratkaisuidean kannalta. Tiimin substanssiosaaminen on kerrytetty laajan työkokemuksen, tutkimustaustan ja kv-kokemuksen kautta. Tiimin substanssiosaaminen arvioidaan vain vähän parhaita hakemuksia heikommaksi. Tiimi esittää erittäin hyvin ratkaistavan ongelman ja sen rajauksen. Tiimi esittää hyvin kuvattuun ongelmaan vastaavan ratkaisuidean. --  Tiimin ratkaisuidea arvioidaan vain hieman parhaiksi arvioituja hakemuksia heikommaksi.”
Kun luovan ajattelun lukio -ideamme kohtaa pilotointiin hakemamme rahoituksen, muuttuu hankkeemme kansainväliseksi uudistusvoimaksi.

Kansainvälinen mittaluokka on jo näkyvissä. Lokakuun 23.–25. päivä järjestämme Englannissa 
Educating for a Creative Future -ACTS-konferenssin. Sen suojelijana on vuoden 2013 lääketieteen Nobel-palkinnon voittaja Thomas Südhof. Lisäksi olemme saaneet kutsun tulla kertomaan tulevan kevään pilottiprojektimme tuloksista kansainväliseen luovuuskonferenssiin USA:han. Konferenssin järjestää American Association of Psychologists.



Projektillamme on kansainvälisen uudistusvoiman kaikki edellytykset.
Kokeilemalla ja pilotoimalla tuomme idean käytäntöön kaikkien saataville. Haluatko mukaan? Tule! Seuraava askel on koulutus kaikille kiinnostuneille lukio-opettajille. Pääset pilotoimaan ja olemaan kehityksen etunojassa. Koulutus alkaa tammikuussa 2018. Jos haluat mukaan oppimaan luovuudesta, sen havainnoinnista ja arvioinnista, olet tervetullut. Mukaan mahtuu myös luokanopettajia ja yläkoulun opettajia.

Ota yhteyttä: eeva.raunela(at)steinerkasvatus.fi





 *************************************

Englanninkielisiltä sivuilta saat tietoa projektista kv-kumppaneidemme näkökulmasta: