Steinerkasvatuksen liitot Englannista, Tanskasta, Norjasta ja Suomesta sekä Crossfields Instituutti Englannista ovat saaneet 420 000 euroa Erasmus-apurahaa lukio-opetuksen 3-vuotiseen kansainväliseen Acknowledging Creative Thinking Skills -kehittämisprojektiin. Projekti perustuu Euroopan komission asiakirjaan Making a European area of lifelong learning a reality: communication from the Commission. Blogissani kerron projektin etenemisestä ja pohdin, mitä tarkoitetaan luovan ajattelun lukiolla.

Steinerpedagogiikkaan yleisesti liittyvät blogitekstit löytyvät myös Steinerpedagogiikka-välilehden takaa.

lauantai 13. elokuuta 2016

Minä luotan teihin




Lukuvuosi alkoi vauhdikkaasti. Uudet ekaluokkalaiset lähtivät juhlasaatossa koulutielleen ja Lappeenrannan steinerkoulun lukion viimeiset abiturientit aloittivat valmistautumisen syksyn ylioppilaskirjoituksiin. Jos abien lukujärjestys näyttää täydeltä, niin näyttää sitä opettajankin. 

Eräs abiturientti kysyi ensimmäisellä äidinkielen ja kirjallisuuden tunnillamme tällä viikolla, luotanko siihen, että kaikki menee hyvin. Saman kysymyksen olen kuullut joka vuosi ja joka vuosi olen vastannut samalla tavalla: ”Kaikki menee hyvin. Te pärjäätte kyllä. Minä luotan teihin.”

Ja miksi en luottaisi? Tunnen opiskelijani hyvin. Osaa heistä olen opettanut 9. luokasta lähtien, osan olen tuntenut ensimmäisestä luokasta lähtien. He aloittivat koulutiensä samana vuonna, jolloin minä aloitin opettajana. Yksi luokkasarja tulee täyteen. Silti edelleen, kaikkien näiden vuosien jälkeen, pohdin, mitä on steinerpedagoginen lukio-opetus. Erasmus+-projektin myötä olen alkanut pohtia myös, mitä on kansainvälinen steinerpedagoginen lukio-opetus?

Kasvatus perustuu siihen, mikä vaikuttaa ihmisen sielussa
Steinerpedagogiikan lähtöajatuksena on ihmisen kehityksen aikataulu, jossa ihmisen fyysinen, sielullinen ja henkinen kehitys yhdistyvät. Kasvatus perustuu siihen, mikä vaikuttaa ihmisen sielussa, siksi opetuksessa huomioidaan sekä tahdon, tunteen että ajattelun kehitys. Oma työni näiden abiturienttien kanssa on painottunut lukiovuosiin, mutta olen seurannut 12 vuoden ajan, miten opetus on vähitellen siirtynyt ensimmäisen seitsemän kouluvuoden jälkeen ajattelun kehittymiseen painottuvaan opetukseen.

Oppilaan kolmannella seitsenvuotiskaudella, noin 14:nnestä ikävuodesta eteenpäin, opettaja siirtyy opiskelijan älyyn vetoavaan opetustapaan aloittaen jo yläkoulun luokilta. Älyyn vetoava opetustapa korostuu lukioluokilla, mutta tästä huolimatta kasvattaja pyrkii siihen, että tahto ja tunne seuraavat tasapainoisesti mukana, toteaa Lahden steinerkoulun eläkkeelle jäänyt historian ja yhteiskuntaopin opettaja Antero Karimo. Opettaja pitää huolen siitä, että opiskelija voi liittyä oppiaineen sisältöihin myös tunne-elämän ja tahdon alueilta käsin. Ajattelusta yritetään saada elävää.

Vaikka menetelmiä voi toteuttaa ulkoisesti, varsinaisen steinerpedagogiikan niihin tuo opettaja
Steinerpedagogiikka syntyy osittain opetusmenetelmien kautta. Vaikka menetelmiä voi toteuttaa ulkoisesti, varsinaisen steinerpedagogiikan niihin tuo opettaja, toteaa Karimo. Kun opettaja on työstänyt ihmiskäsityksen, vaikuttaa se opetuksessa siten, että opettajan persoona pääsee näkyvämmin esille. Opetussuunnitelmaan kirjatut ja ikäkausiopetukseen kuuluvat tavoitteet tulevat saavutetuiksi, kun opettaja työstää oppiaineensa ja nuoren ikäkauden välisen suhteen itselleen ymmärrettäväksi.

Mutta miten olla unohtamatta tahdon ja tunteen aluetta vaikkapa abiturienttien kanssa, joiden pitää muistaa hirvittävän suuri määrä asiaa kuuden tunnin ajan ylioppilaskirjoituksissa ja joita koko lukioajan toisinaan tunnutaan valmentavan vain tuohon kuuteen tuntiin?

Dialogi kehittää niin tahtoa, tunnetta kuin ajattelua
Dialoginen opetus on askel koko sielunalueen kehittämiseen lukio-opetuksessa. Luovan ajattelun taito kehittyy muun muassa dialogin avulla. Tasa-arvoisessa ihmissuhteessa, jossa on mahdollista kehittyä ihmisenä ja oppia toiselta ihmiseltä, dialogi kehittää niin tahtoa, tunnetta kuin ajattelua. Tällaisessa dialogissa kehittyvät myös ihmisen tahtoon, tunteeseen ja ajatteluun liittyvät arvot (knowledge values) sekä kokemukset elämän merkityksellisyydestä ja ihmisenä olemisesta (Bekman 2009, 33, 35). Vaikka steinerkoulun lukio-opetuksessa pääpaino siis onkin ajattelun kehittymisessä, kaksi muuta sielunaluetta kulkevat tiiviisti mukana dialogisessa opetuksessa. Ilman kuulluksi tulemisen tunnetta ei synny tahtoa keskustella. Ilman tahtoa kuunnella ja keskustella ei synny tilannetta, jossa opiskelijat voisivat suhteuttaa omia kokemuksiaan toistensa kokemuksiin ja näin muodostaa uusia näkökulmia ja käsityksiä keskusteltavista ilmiöistä sekä itsestä osana ilmiöitä. Tietoisen keskustelun avulla ihminen hoitaa kaikkia sielunalueitaan (Bekman 2009, 61).

Tahdonkasvatus on lukiossa kasvattamista ajattelun tahtomiseen
Opettajana tehtäväkseni jää luoda keskustelutilanteita ja rohkaista opiskelijoita kertomaan kokemuksistaan, saada opiskelijat kokemaan kuulluksia tulemisen tunnetta ja tahtoa puhua. Tällä tavoin tahdon ja tunteen kasvatus lukio-opetuksessa eroaa 1. - 6. luokilta paljonkin. Tahdonkasvatus on lukiossa kasvattamista ajattelun tahtomiseen. Tunnekasvatus on kasvattamista näkemään toinen ihminen osana oman ajattelun kehittymistä ja itsensä osana toisen ihmisen ajattelun kehittymistä. Ajattelun kehittämistä painottavaan opetukseen siirtyminen kolmannella seitsenvuotiskaudella tarkoittaa minulle opettajana siten yhteistoiminnallisuutta ja dialogia, ei ulkolukua tai kokonaan kirjallisiin suorituksiin perustuvaa opetusta. Ylioppilaskirjoitukset onnistuvat kyllä abivuoden päättyessä hienosti, kun opiskelijalle on kehittynyt tahtoa ajatella ja hän näkee itsensä maailmaa muuttamaan kykenevänä yksilönä.

Opiskelijan oman ajattelun kehittyminen ja itsensä tunteminen ovat minulle lukio-opettajan näkökulmasta keskeisimpiä tavoitteita opetuksessani. Jos omaa ajattelua on vähän, yksilön yhteiskuntaa muokkaava osuus elämänkulussa jää vähäiseksi. Kun ihminen pystyy muokkaamaan ympäristöään haluamallaan tavalla, edellytykset hyvään ja onnelliseen elämään ovat paremmat. 


Viittaukset:

Bekman, A. 2009. The Art of Conscious Living. Individual and Community. A New Path to Higher Consciousness. Berlin: Alert-Verlag.

Karimo, A. 2011. Mikä tekee lukiosta steinerpedagogisen? Steinerkasvatus 1/2011, 22–27

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti